Tinder

Olin utelias ja laitoin itseni mobiilissa toimivaan deitti systeemi Tinderiin. Yllätyin aika negatiivisesti. Siellä oli niin paljon tuttuja jotka on parisuhteessa... Mihin tää maailma on menossa? Vuorokauden katsoin sovellusta ja se riitti, poistin itseni palvelusta! Onko parisuhteessa olevat ihmiset uteliaita (niinkuin minä) katsoakseen millainen sovellus on kyseessä vai meneekö suhteessa oikeasti niin huonosti, että täytyy etsiä ns. salarakasta? En tiedä. Mutta mieleni pahoitin kun tajusin kuinka moni varattu henkilö siellä oikeasti on, niin miehiä kuin naisiakin. :(  Voihan se toki niinkin olla, että ihmiset etsivät sitä kautta myös uusia tuttavia ja juttukavereita. Tiedä sitä sitten. Sovellusta en tuomitse, mutta ihmettelen.

Ruokailua

Tänään mulla on ruokana riisiä ja norjalaista lohta. Lohen teen uunissa ja mainoksen orjana oli pakko ostaa ja kokeilla tomaatti yrtti kastiketta. Vielä en oo päässy aikaansaannosta maistamaan, mutta kohta pääsen ;)
Tää päivä meni töissä yhdessä hujahduksessa. Muut valitteli ku päivä ei lopu millään.

Päätin tänään luopua mustista hiuksistani ja tein värinpoiston. Olen nyt sitten sama kuin tikkurilan värikartta :D

Ulkona on ollu mont päivää auvan uskomaton sää. Noin15 astetta lämmintä ja aurinko paistaa :) Eilenkin ois viinu olla melkein koko päivän ulkona auringossa, mutta ei. Migreeni veti sänkyyn.

Huomenna onkin mulla hieman erilainen työtehtävä. Menen erääseen työnäytökseen paistamaan makkaraa. Toivottavasti sää sallii ulkona olon.

Toivottavasti nää kelit pysyy tämmösinä :) I like!
Kirjoitellaan taas :)

Elämäni uusiksi

Moikka ja muiskis! Tää blogi onkin nyt pitäny hiljaiseloa erinäisistä syistä, mut nyt ollaan back in business!
Asiat Teron kanssa johti pitkän mietinnän jälkeen eroon. Sen jälkeen elämä onkin ollu yhtä hullunmyllyä. Mulla alko asunnon etsiminen heti kun ero alko olla selvillä ja nopeasti sainkin asunnon ja juuri sen minkä halusinkin. Toki oli outoa muuttaa lähes 100 neliön rivari asunnosta puolet pienempään kerrostalokämppään. Kai sitä kaikkeen tottuu.

Eron otin todella raskaasti vaikken sitä juuri kenellekään näyttäny. Pidin kaikki tunteet ja ajatukset sisällä ja oonkin nyt huomannu sen sitten kostautuvan omalla tavallaan. Pari ekaa viikonloppua meni ryypätessä. Tupakointikin alko uudestaan. Rauhottavia meni päivässä noin 4 tai 5 ja joskus jopa enemmän. Ruoka ei maistunu ja olikin usein päiviä jollon en syöny juuri mitään. Sairaslomalle jäin kolmeksi viikoksi. Ystävät ja perhe oli kovasti tukena ja kaikki ois halunnu puhua tai kuunnella, en vaan pystyny. En jaksanu yleensä edes puhelimeen vastata. Mutta eipä se ero Terollekaan helppoa ollut.

Mutta entä nykytilanne? Rauhottavia menee enää noin 2 päivässä jos sitäkään. Tupakoin yhä. Ruoka maistuu jo melkein normaaliin tapaan ja kadotettuja kilojakin on alkanu löytyä takas. Tällä hetkellä on vain yksi ihminen jolle voin puhua asioista, Tero. En edelleenkään ome täysin oma sosiaalinen itseni, mutta pikkuhiljaa eteenpäin. Sosiaalisessa mediassa mun elämää on arvailtu vaikka millä tavalla. Ja on se jännä että suhteen loputtua niitä tarinoita alkaa vasta kuulla. Näitä tarinoita siis kuulee muilta ihmisiltä kuten Teron kavereilta. Parempi kun vaan ei välitä. Hyvähän se on jos he tietävät paremmin kuinka meidän suhde meni ja mitä suhteessa tapahtu ;)

Paljon on asioita joita mietin vaan omassa päässä enkä sano niitä ääneen. Yksi mikä harmittaa, on perhe. Ei tule tarpeeksi vietettyä aikaa. Oon töissä tai sitten vietän aikaani yksin miettimällä asioita. Kai tästä vielä jaloilleen noustaan.

Yksi positiivinen asia joka sai vahvistuksen jokin aika sitten on oppisopimus :) Kesäkuun eka päivä alkaa puolentoistavuoden mittainen uurastus Abc:llä ja sitten olen vihdoin ja viimein valmis merkonomi! Jospa se rahallinen stressi loppuisi sitten.

Jos asiat on sekasin niin sit ne kans on!

Ja ne muuten on! Pää lyö tyhjää. Parisuhdetilanteestani mulla ei oo hajuakaan. Miettimisaika meneillään ja se tulee tarpeeseen. Liikaa on tapahtunu lyhyessä ajassa. Joillekin joku asia voi olla pieni, mutta mulle joka on jo aika lailla kokenu, ne asiat on isoja. 

Mikään ei mene niinkuin toivois. En tiedä onko mut luotu kulkemaan yksin vai provosoinko mä ihmisiä tietynlaiseen käytökseen. Ehkä vika on kokonaan mussa? 

Ollaan eri paikoissa nykyään Teron kanssa. Tavallaan vapauttavaa mutta samalla ahistavaa. En halua oikein olla kenenkään seurassa, vaan oon enemmän sellanen oman tien kulkija ja miettiä asioita keskenäni. 

Pakkasta

Moikka, täällä on parina aamuna ollu yli -20 astetta pakkasta. On säälittäny käynnistää autoo sellasessa pakkasessa.

Nyt kun oon ollu pari viikkoo tupakoimatta, nii oon innostunu liikkumaan enemmän. Oon käyny pitkillä lenkeillä ja huomannu etten hengästy enää niin paljon kun tupakkaa poltellessa.  Jos tää tupakointi on näin helppoa lopettaa, ni miks en oo lopettanu sitä aikasemmin? Tätä multa kysytään usein. Miks vaan ei voi olla ylpee että ylipäänsä lopettaa? Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!!

Perjantaina käytiin Teron kanssa Matkuksessa. Sain vihdoin ja viimein aikaseks ostettua Sims 3 :) Tykkään tosi paljon. Pakko vaan myöntää, että onneks otin niille levyille vakuutuksen, koska asennus vaiheessa meinas huumori loppua ja levyt lentää...

Paniikkihäiriöstä sen verran, että oon ollu muutaman päivän töissä ilman rauhottavia. Työpaikka alkaa olla mulle jo tuttu ja turvallinen. Psykiatri sanoi, että en oo koukussa rauhottaviin (mikä niille on  mahdollista) ja lopetan ne joskus tulevaisuudessa kun oon varma, etten tarvitse enää apuja kaupassa käyntiin ja muuhun.

Pysäyttävä kirja

Luin eilen tähän asti pysäyttävimmän kirjan koskaan. Se kerto ajasta; tunneista, päivistä, viikoista, kuukausista, vuosista. Ootteko koskaan miettiny mihin ne omalla kohdalla menee? Elättekö siten, että voitte sanoa itselleni ja toisille, että "olen elänyt jokaisen päivän kuin se olisi viimeinen" ? Minä tajusin, että itse en. Kun olin saanut kirjan luettua, aloin ihan oikeasti miettimään. Makasin sängyssä ja tuijotin kattoa ja mietin, mitä voisi tehdä toisin.

Sanotteko läheisille rakastavanne heitä?
Kohteletteko toisia kuten haluaisitte itseänne kohdeltavan?

Mulla alkoi tulla mieleen kaikki elämäni aikana tekemäni ja sanomani kauheudet, varsinkin niille omille rakkaimmilleni. Jos joitakin asioita vaan saisi tekemättömiks, niin olisin tyytyväinen. Kaikkea ei olisi tarvinnut kokea edes sen takia, että tietäisi elävänsä ja olevansa vahvempi.

Meillä ei ole kun tämä yksi elämä ja siinäkään ei loppupeleissä kovin paljoa aikaa ole. Miksi sitä ei eläisi siis niin, ettei tarvitse myöhemmin katua?

Tervetuloa terveempi elämäntapa ja onnellisuuspuuskat!

Päätin aloittaa juoda joka ilta kupillisen vihreää teetä. Join sitä joskus vuosia sitten, enkä tiedä miksi edes lopetin. Nyt kun on kolmas päivä tupakoimatta, niin on tullut jotenkin paljon parempi mieli. Sterssi tupakalle pääsemisestä on ohi, ja haluan olla terveempi. Tuntuu jo nyt, että saisin paremmin henkeä kuin ennen.
Luin lisäksi terveysvaikutteita vihreästä teestä. Alla linkki:

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=149

Tänään on muutenkin ollut aivan fantastinen päivä! Ensinnäkin mulla on vapaapäivä, joka alkoi päivällä ripsihuollolla. Kävin samalla tuhlaamassa jouluna saamiani lahjakortteja kirjakaupassa ja Seppälässä. Kuten kai tiedätte, oon ihan hulluna kirjoihin! Nyt niitä on monta lisää. Sanoinkin Terolle, että omakotitaloon haluan oman ns. kirjastohuoneen :)

Mulla oli myös töistä saatu lahjakortti, joka käytettiin Rossossa syömiseen. Jospa tän illan ottaisi nyt rauhallisesti lukemalla vaikka kirjaa :D

Alla vielä kuva kirjasta, jonka ostin Prismasta ja joka vaikutti todella hyvälle!